Lyhyt muoto tuottaa kiinnostavia psykologisia tilannekuvia, ajassa liikkuvia tarinoita nykyajasta, ihmisen kamppailusta oman itsensä puolesta. —Keskisuomalainen
Kortepohjan oma kirjoittajapiiri KorteScriberum tulee ryminällä piirongeista ulos.— —Vakavalla tavalla onnellinen käsittelee luomisen ja haaveiden toteuttamisen pakkomielteitä. —Jyväskylän ylioppilaslehti
Mitäs me iivanan peltilaatikoista! Mutta tää tankkimiehistön Pravdan sisään käärimä mahorkka maistuu kyllä ittensä Molotohvin valheilta!
Marjatta, huokasi Helvi, ja se nimi pysyi, vaikka Juho oli puhumatta kuukauden ristiäisten jälkeen. Helvin mielestä riski kannatti ottaa. Helvi laskeskeli yhden nimettömän lapsen perheessä olevan tarpeeksi.
John, sano terveisiä Jumalalle, jos näet sitä! Meidän kotka meinaa lähteä polkupyörällä taivaaseen. Varo vain, ettei oikeasti muutu enkeliksi. Mikä hökötys!
Aina astuessaan ulos ennen aurinkoa Sylvia veti keuhkonsa täyteen sahanpurun ja tupakansavun tuoksua, eläinten ja ihmisten hajua, ja tiesi löytäneensä kodin orvon syleilystä. Eihän sirkuskaan saanut viipyä missään liian pitkään.
Ukkilan lähellä oli ollut hylätty kaksikerroksinen talo. Joka kesä Samu oli käynyt päiväsaikaan sen pihassa, katsellut painuneita askelmia, ulko-ovea, kasvien valtaamia seiniä ja yläkerroksen säpäleisiä ikkunoita. Sisään hän oli uskaltautunut vain unissaan.
Kutsuit itseäsi kirjailijaksi, mutta oletko oikeasti kirjailija? Voiko kaksi romaania julkaissut kutsua itseään kirjailijaksi? Vai oletko pelkkä kirjoittaja? Oletko edes kirjailijaliiton jäsen?
Katsomme toisiamme silmiin, vähän liian pitkään, niin
pitkään ettei keksi mitään sanottavaa. Kaikki on selvää. Tiedän mitä pitäisi tehdä, en tee. Hetki menee ohi. Olen niin helvetin säälittävä että tekisi mieli nauraa.
Ase päästää tylyn naksahduksen, eikä mitään tapahdu. Jähmetyn paikalleni, vaikka tilanne olisi yksinkertaista korjata. Tarvittaisiin vain latausliike ja kivääri olisi taas valmis tappamaan.
Kun palasin, Olgan sormet olivat luisevat ja hänen kasvoillaan varjoja. Silti aluksi luulin, että sota oli tehnyt meistä vain vahvempia: että nyt kun se lopulta oli ohi, ei meillä ollut enää mitään pelättävää, ei mitään surtavaa, kaikki oli meidän ulottuvillamme.
Kirjoittajapiiri KorteScriberum kokoontui ensimmäisen kerran keskiviikkona vuonna 2007 Jyväskylässä Kortepohjan ylioppilaskylässä. Piiri on tarjonnut lukuisalle jäsenistölleen mahdollisuuden keskustella omista teksteistään, kirjoittamisesta ja kaikesta, kuten Stalinista tai hamstereista.
Tämä kirja sisältää kymmenen kertomusta piirin jäseniltä.
Lasse Ranta, Mari Lähteenmäki, Tuukka Turunen, Ritva Itkonen, Hannu Vartiainen, Tiina Nyyssönen, Elina Rouhiainen, Kari Hoffren, Tuomo Ala-Kojola ja Outi Mäkinen